Masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat keskushermosto-oireita, joita esiintyy naisilla enemmän vaihdevuosien aikana ja jälkeen, kuin ennen vaihdevuosia. Mielialaoireet liitetään hormonaaliseen myllerrykseen, joka vaikuttaa myös aivoihin. Vaihdevuosioireisiin liittyvät unihäiriöt voivat olla laukaisemassa tai pahentamassa masennus- ja ahdistusoireita.
Terveyden kannalta on järkevää tarkastella mielialaoireita sekä menopaussiin liittyvänä että niistä erillisinä oireina, jolloin niihin voidaan vaikuttaa usealla eri tavalla. Oireiden kanssa ei ole syytä jäädä yksin, vaan tukea kannattaa hakea lähipiiristä ja vertaisista sekä terveydenhoidon ammattilaisilta.
Vaihdevuosioireiden hormonaalinen perusta
Vaihdevuodet koettelevat hyvinvointia moninaisine oireineen. Kuumia aaltoja, univaikeuksia, muistin huononemista, emättimen kuivuutta, ärtyneisyyttä ja muitakin oireita voi ilmetä. Kaiken taustalla on munasarjojen toiminnan hiipuminen.
Tapahtumasarja ei ole nopea, vaan kestää useita vuosia. Siinä ajassa naisen biologisessa perustassa tapahtuu useita muutoksia. Vaihdevuosien aikana sukupuolihormonien tasot elimistössä vaihtelevat enemmän kuin tavallisesti kuukautisten aikaan. Hormonit vaikuttavat useissa elinjärjestelmissä, mutta perinteiset vaihdevuosioireet saa aikaan keskushermoston kuormitus.
Naisen munasarjat erittävät useita steroidihormoneja, jotka puolestaan vaikuttavat aivoihin eli keskushermostoon sekä solutasolla että käytöksessä. On yksilöllistä, mitä oireita ilmenee munasarjojen hormonituotannon hiipuessa. Masentuneisuus ja ahdistuneisuus voivat kuulua näihin oireisiin.
Masennusta vai mielialan vaihtelua?
Masennus- ja ahdistusoireita voi esiintyä kenellä tahansa, milloin tahansa ja vaihdevuosista riippumatta. Diagnosoitu masennus eli depressio kertoo astetta vakavammasta tilanteesta, joka ei mene “normaalivaihtelun” piiriin edes vaihdevuosien keskellä. Vaihdevuodet eivät todennäköisesti lisää riskiä sairastua masennukseen, mutta voivat herkistää sairastumiselle jo valmiiksi alttiita naisia.
Päiväkirjan pitäminen omasta mielialasta voi auttaa selvittämään, kuinka vakavasta oireilusta on kyse. Päivittäisten tuntemusten ja mielialojen lisäksi kannattaa kirjata ylös, miten mieliala konkreettisesti vaikuttaa omaan toimintakykyyn. Hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi:
- Kuinka levänneeltä tunsit itsesi herätessäsi asteikolla 1-10?
- Tiivistä tuntemuksesi päivästä yhteen lauseeseen.
- Millaisia ahdistuksen tai masennuksen oireita koit tänään?
- Mitkä asiat tai tapahtumat aiheuttivat tänään stressiä?
- Mikä oli päivän paras hetki?
- Millä tavalla hoidit tänään itseäsi? (Esim. liikunta, lepo, meditointi, sauna).
- Kuinka aktiivinen olit tänään? (Liikunta, arkiaktiivisuus).
- Keitä kohtasit tänään ja mitä tunteita kohtaamiset herättivät?
- Anna mielenterveydellesi arvosana tältä päivältä asteikolla 1-10.
Masennuksen diagnosoinnin tukena käytetään erilaisia standardoituja kyselyjä, mutta vapaamuotoisempi päiväkirja voi auttaa ymmärtämään paremmin yksilöllisiä haasteita ja näkemään myös mahdollisuuksia ja positiivisia asioita elämässä.
Mielenterveys on koko kehon terveyttä
Vaihdevuosiin liittyvät keskushermosto-oireet voivat altistaa muille terveysriskeille. Esimerkiksi unihäiriöt voivat paitsi ylläpitää masentuneisuutta ja ahdistusta, niin myös kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Terveystaakan suurentuessa elämänlaatu kärsii ja vaikutukset voivat ulottua työkykyyn.
Parasta on tarttua ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mielenterveys ja koko kehon terveys kulkevat käsi kädessä, joten molempia voidaan hoitaa sekä itse että matalan kynnyksen tuella.
Vaihdevuosien fyysiset oireet antavat hyvän syyn keskittyä omaan jaksamiseen ja palautumiseen uudella tavalla. Oma aika, rentoutuminen ja psyykkinen palautuminen ovat keskeisessä roolissa. Elämässä voi olla ratkottavia asioita, joiden päätöksen saattaminen vapauttaa energiaa muuhun hyödylliseen. Nyt voi olla hyvä hetki myös suunnitella tulevaa – mitä elämältä toivoo seuraavien vuosikymmenien aikana?
Alakuloisuus tai aloitekyvyttömyys voivat haastaa arkea ja vaikkapa liikuntaharrastuksia, mutta usein pimeän keskellä on myös kirkkaita hetkiä. Ne kannattaa hyödyntää ja ottaa talteen. Liikuntakin saattaa tuottaa iloa vasta suorituksen jälkeen – kun vain saa ensin itsensä liikkeelle. Fyysisen aktiivisuuden on useissa tutkimuksissa todettu tuovan hyötyjä erityisesti vaihdevuosien psyykkisiin oireisiin.
Omat asiat selviävät parhaiten puhumalla
Moni ajautuu omien haasteidensa kanssa niin pitkälle, että niiden selvittäminen täytyy aloittaa lääkärin vastaanotolta. Se onkin hyvä idea, jos masennus on vienyt toimintakyvyn tai tarvitaan tarkempia tutkimuksia ongelmien juurisyyn selvittämiseksi.
Vaihdevuodet ovat asia, jonka jokainen riittävän pitkään elävä nainen kokee. Kaikki muutokset elämässä edellyttävät kuitenkin ajattelua ja prosessointia – toisille se on helpompaa, ja toisille vaikeampaa. Tavoitteellinen keskustelu sairaanhoitajan tai psyykkisen valmentajan kanssa jäsentää ajattelua ja tuo tilaa uusille vaihtoehdoille elämässä.
Ystävät ja vertaistuki ovat myös tärkeitä kuormituksen hetkillä. Mielipiteitä voi vaihtaa ensin vaikkapa anonyymisti keskustelupalstoilla tai uskaltautua mukaan aihepiirin Facebook-ryhmiin.
Auttaako hormonikorvaushoito mielialaoireisiin?
Vaihdevuosiin liittyvät mielialaoireet eivät välttämättä helpotu hormonikorvaushoidolla. Hoitoa kannattaa kokeilla ainakin silloin, jos kokee muitakin häiritseviä vaihdevuosioireita. Hormonikorvaushoito voi auttaa lievittämään vaihdevuosien aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten kuumia aaltoja, univaikeuksia ja emättimen kuivuutta.
Mielialaoireiden osalta hormonikorvaushoito ei välttämättä ole yhtä tehokas, ja joillakin se saattaa jopa pahentaa oireita. Siksi on tärkeää keskustella lääkärin kanssa ja harkita erilaisia hoitomuotoja. Valituista hoitokeinoista riippumatta ei tule unohtaa terveellisiä elämäntapoja, kuten säännöllistä liikuntaa, painonhallintaa terveellisen ruokavalion voimin ja stressin hillitsemistä yksilöllisesti sopivin keinoin.
LÄHTEET:
Fausto ym. 2023. An umbrella systematic review of the effect of physical exercise on mental health of women in menopause. Saatavilla.
Monteleone ym. 2018. Symptoms of menopause — global prevalence, physiology and implications. Saatavilla.
Schmidt & Rubinow 2009. Sex hormones and mood in the perimenopause. Saatavilla.