En tykkää itse käydä verikokeissa, koska pelkään niiden vastauksia.:)
Noh, nyt olin reilun kahden vuoden jälkeen tosi reipas ja kävin kokeissa. Ensin hyvät uutiset: Kolesterolit, sokerit, maksakokeet, nestetasapainoarvot ja kilpirauhaskokeet kunnossa.
Huh helpotti!
D vitamiini sen sijaan tahtoo unohtua purkkiin pöydälle ja se olikin alakantissa. Lukema oli 35, kun suositus on yli 50. D-vitamiini imeytyy paremmin rasvan kanssa ja tabletti kannattaa ottaa rasvaisen aterian yhteydessä. Itse otin nyt käyttöön D vitamiini 50mikrogrammaa oliiviöljyllä. Pidän sen näköpaikalla, että varmasti muistan:D Myös b vitamiini ja ferritiini oli turhan alhaalla, ilmeisesti aiempien terveyshaasteiden vuoksi. (selvittelyssä vielä)
Onneksi uskoin intuitiotani ja menin, kun oli tunne että nämä pitäisi tarkistaa. Joskus aiemmin olen ohittanut nämä, kun sairaalareissuja oli paljon. Yksinkertaisesti siitä syystä, ettei jaksanut yhtään enempää. Järkevää? No ei tosiaan..Mutta ymmärrettävää.
Verikoetuloksista
Aktiiviliikkuja aviomieheni kävi myös verikokeet, sokerit oli kunnossa. Kolesterolissa sen sijaan on parantamisen varaa. LDL- eli huono kolesteroli oli 4,0 (viitearvo 2-3) .
Luvan tämän kirjoittamiseen olen isännältä kysyny, ei siis tuu riitaa. Olen aivan varma, että jos satunnaisesti kysyttäisiin ihmisiltä ulkonäön perusteella kummalla kolesterolit on koholla, niin saisin enemmistön äänistä.
Eli kyllä vain, hoikalla ja ulospäin hyvinkin terveeltä vaikuttavalla henkilöllä, liikunnallisellakin, voi olla kolesterolit koholla tai sokerit koholla. Ja vastaavasti henkilö, jolla monia sairauksia, voi tuntea itsensä terveeksi.
“Kolesteroliarvot eivät näy ulospäin, vaan ne täytyy mitata. Aikuisen kolesteroliarvot on hyvä tarkistaa 3–5 vuoden välein. “Tavallisesti veriplasmasta mitataan koko “paketti”: kokonaiskolesteroli (fP-Kol), LDL-kolesteroli (fP-Kol-LDL) ja HDL-kolesteroli (fP-Kol-HDL).
“Kolesterolia tarvitaan solukalvojen rakennusaineena sekä eräiden hormonien ja sappihappojen muodostamiseen. Liian korkea kolesterolin määrä veressä on kuitenkin haitallista. Liika kolesteroli tunkeutuu valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa niitä. Veren suuri kolesterolipitoisuus onkin valtimotautien suurimpia vaaratekijöitä. Sairastumisen vaaraa lisäävät myös kohonnut verenpaine, diabetes, tupakointi, lihavuus ja vähäinen liikunta. Voit lukea lisää kolesterolista ja viitearvoista esim. https://sydan.fi/fakta/kolesteroli-kohdalleen/#ldl-hdl
Mieheni on hyvin lupsakka tapaus. Syö mitä haluaa, jos tekee mieli sipsiä aamupalaksi, menee ja syö ja tai ottaa 4 pullaa kahvilla. Liikkuu 7 päivänä viikossa sitä liikuntaa mitä haluaa. Vastapainoksi toisena viikkona sitten on voimavarat vähissä ja liikuntaa tulee vähempi. Eli kroppa säätelee luonnostaan tahtia.
Itse taasen tarkemmin katson, mitä suuhuni laitan, mutta oon hyvin herkkähermostoinen ja koen, että keho reagoi hyvin herkästi stressiin. Kärsin vuosia autonomisen hermoston toimintahäiriöistä, syystä että selkäydinneste ei päässyt kiertömään oikein. Leikkauksen jälkeen on mennyt aikaa, että elimistö on palautunut pikkuhiljaa. Ajanjakso toi monenlaisia muutoksia tuttuun ja turvalliseen vakityössä käyvän arkeen. Näiden ajatusprosessien työtäminen on myös ottanut aikaa. Ja tuonut paljon hyvää, mutta myös stressiä ja epävarmuutta. Palaudun parhaiten ollessani yksin ja pystyn tekemään töitä tuloksellisesti parhaiten yksin ollessani. Nykyisessä arjessa nämä on mahdollisia.
Verikokeet ja ravitsemus
Ateriarytmi meillä perheessä on pääsääntöisesti säännöllinen. Monipuolisuudessa on toisinaan viilaamista, vaikka aika hyvin on opittu täydentämään värikkäitä tekemällä smoothieta, joka maistuu kaikille. Esimerkiksi
- Banaania,
- Omenaa
- Mustikkaa
- Mansikkaa,
- Hiukan pinaattia ja
- Loraus öljyä tai siemeniä/kauralesettä
- Kauramaitoa ja smoothiekoneella sekaisin.
tai sillä, että paloittelen hedelmiä ja vihanneksia rasioihin valmiiksi jääkaappiin, niin kummasti ne astiat tyhjenee vauhdilla. Se mikä eniten ontuu, on suunnitelmallisuus ja kallis ruoan hinta. Ei aina jaksa suunnitella kyllin hyvin tai muista hankkia tarpeeksi hyvää ja terveellistä syötävää jääkaappin viiden hengen perheeseen.
Rasvan laatuun meillä kiinnitetään huomiota valitsemalla sydän merkkinen Keiju leivän päälle, Juusto 17 % tai 15% ja pääsääntöisesti rypsiöljy ruoanlaitossa, pieni kourallinen pähkinöitä tai manteleita välipalana, siemensekoitusta salaatissa-
Kauran ja ohran sisältämän beetaglukaanin on todettu alentavan haitallista LDL-kolesterolia, kun sitä saa noin 3 grammaa päivässä. Tämä määrä on esimerkiksi 2 desilitrassa kaurahiutaleita tai 4 ruokalusikallisessa kauralesettä.
Suomalaisten kokonaiskolesteroli on keskimäärin 5,3 millimoolia litrassa (mmol/l). Siitä noin 70 % on pahaa kolesterolia ja 20–25 % hyvää kolesterolia; pieni osa kulkee veressä muussa muodossa. Kolesterolin määrään vaikuttaa etenkin ravinto, mutta myös perinnöllisillä ominaisuuksilla on merkitystä. – Duodecim terveyskirjasto
Ravinnosta ja kolesterolista löytyy erinomaisia vinkkejä esimerkiksi https://sydan.fi/fakta/kolesteroli-kohdalleen-ruokavalinnoilla/. Jos kaipaat yksilöllisestä ohjausta, jolla haetaan ratkaisuja juuri sinun arkeesi, ota meihin yhteyttä Niin monen asiakkaan kohdalla ollaan saatu todistaa, miten kolesterolit saadaan laskuun 3-6kk seurannassa pieniä arkisia valintoja muuttamalla. Näin voidaan ennaltaehkäistä monien lisäongelmien syntymistä.
Milloin sinä kävit verikokeissa? Haastan sinut oman hyvinvoinnin talkoisiin, varaamalla aikaa verikokeisiin 3-5 vuoden välein ja miettimällä joka päivä yhden hyvän teon sydän terveydelle, joko liikunnan tai ravitsemuksen suhteen, saat valita. Se tekee vuodessa jo 365 hyvää valintaa:)